Maahanmuutto keskustelu 15.2.2011

HeKs:in järjestämä maahanmuuttopaneeli 15.2.: Tupa täynnä väkeä ja korkeatasoista keskustelua maahanmuutosta

Järjestämämme maahanmuuttopaneeli onnistui erinomaisesti.

Porthanian P2-sali täyttyi yleisöstä. Läsnä olevat, arvioltaan yli 200 henkilöä, pääsivät kuuntelemaan kansanedustajaehdokkaiden näkemyksiä ja keskustelemaan heidän kanssa maahanmuutosta. Keskustelu oli mielenkiintoista ja korkeatasoista. Välillä napakkaa. Ajoittain myös humoristista. Median edustajia parveili runsaslukuisina salissa. Muun muassa Helsingin Sanomat raportoi tapahtumasta seuraavana päivänä.

HeKs:in puheenjohtaja Krisse Kuisma avasi tilaisuuden toivottamalla yleisön tervetulleeksi ja esittelemällä panelistit, kansanedustajaehdokkaat Fatbardhe ”Fade” Hetemajin (kok), Sanna Vesikansan (vihr), Nasima Razmyarin (sd) sekä Jussi Halla-ahon (ps).

Kokoomuksen kansanedustaja Vantaalta, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Mäkinen johdatti aihepiiriin kuvaamalla nykyhallituksen toimenpiteitä, joilla on järkeistetty Suomen turvapaikkakäytäntöjä. Hallintovaliokunta vastaa kaikesta ulkomaalaislainsäädännöstä, joten Tapanilla on ensi käden tietoa aiheesta.

Keskustelun juontaja YLE:n toimittaja Jukka Niva johti ammattitaitoisesti ja sujuvasti keskustelua.

Yllätysvieraana yleisöstä löytyi kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka osallistui aktiivisesti yleisökeskusteluun ja korjasi muun muassa yleisön puolelta esitettyjä virheellisiä näkemyksiä.

Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille ja tapahtumisen onnistumisen edestä töitä tehneille!

Postskriptum: Miten kansanedustajaehdokkaat näkevät maahanmuuton?

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Fatbardhe ”Fade” Hetemaj korosti, että jokainen on tervetullut Suomeen tekemään töitä suomalaisilla työehdoilla. Maahanmuuttajia koskevat samat säännöt jaehdot kuin suomalaisiakin. Suomen tulisi jatkaa YK:n osoittamien kiintiöpakolaisten vastaanottamista nykyisellä, noin 750 hengen vuositasolla. Tällä hallituskaudella on tehty paljon parannuskeinoja, joilla esimerkiksi EU:n alueelta tuleva aiheeton hakijavirta käytännössä tyrehdyttiin. Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen on tärkeää. Kieltä pitää hallita. Hyvät palvelut ja tukitoimet heti kotoutumisen alkuvaiheessa mahdollistavat nopeamman pääsyn kiinni yhteiskuntaamme. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös maahanmuuttajanaisiin, ja siihen, että nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten suomalaisten tai maahanmuuttajien puolisoina maahan saapuneet. Maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta kotoutumista edistävien tietojen ja taitojen hankkimisessa ei voi Faden mielestä liiaksi korostaa.

Sanna Vesikansa (vihr) toi keskustelussa esille, että Suomi tarvitsee työvoimaa tulevina vuosikymmeninä. Vesikansa esitti, että työperäisen maahanmuuton lupabyrokratiaa pitää yksinkertaistaa ja valvontaa lisätä. On tärkeää, että kaikki, myös humanitaarisin perustein Suomeen tulleet, voivat kotoutua ja tehdä työtä täällä kuten muutkin, Vesikansa painotti. Suomen tai ruotsin kielen opetusta on suunniteltava paremmin erilaisille maahanmuuttajaryhmille.

Halla-ahon (ps) mielestä päävastuuta kotoutumisesta on siirrettävä yhteiskunnalta tulijalle itselleen. Vain tällainen ajattelu on historiassa tuottanut hänen mielestä hyviä tuloksia. Perheenyhdistämismenettelyä käytetään häikäilemättä hyväksi, ja se on pantava toistaiseksi jäihin. Halla-aho korosti myös, että säntöjen rikkominen, esim. toistuva rikollisuus, tukien huijaaminen tai väärien tietojen antaminen on sanktioitava kunnolla. Karkotusuhan on oltava todellinen eikä teoreettinen. Kansalaisuuden on oltava tunnustus jo tapahtuneesta kotoutumisesta, ei porkkana, jolla houkutellaan kotoutumaan.

EU-Vaalikeskustelu 4.3.2009


Keskiviikkona 4.3.2009 järjestettiin Uudella ylioppilastalolla Mannerheim-salissa eurovaalipaneeli, jonka puheenjohtajana toimi Pertti Salolainen. Panelisteina olivat eurovaaliehdokkaat  Ukko Metsola ja Sofia Vikman Kokoomuksesta sekä Jyrki Kasvi vihreistä.

Nato keskustelu 11.5.2006


Nato on tyypillinen poliittinen kysymys, jossa kaikki tunnustavat aiheen merkityksen, mutta harva ottaa rohkeasti kantaa.

Tätä ongelmaa ei ollut 11.5. Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa, jossa aiheesta väittelivät Risto E. J. Penttilä ja Esko Seppänen. Ensimmäinen tunnetaan Nato-myönteisyydestään, toinen Nato-kielteisyydestään.

Kansallisten Ylioppilaiden ja Helsingin Kansallisseuran järjestämän tilaisuuden alusti Mikko Harjulehto Pääesikunnasta. Harjulehdon mukaan maailma ja Nato ovat kylmän sodan päätyttyä muuttuneet, mutta Natoa koskevat asenteemme eivät ole merkittävästi muuttuneet.

Syyskuun 11. jälkeistä turvallisuuspolitiikkaa leimaa kolme tekijää. Ensinnäkin etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä, toiseksi valtioiden keskinäinen riippuvuus lisääntyy ja kolmanneksi sotilaiden ja siviilien välinen yhteistoiminta nostaa päätään laaja-alaisten turvallisuusratkaisujen merkityksen kasvaessa. Tässä hengessä Nato toimii Harjulehdon mukaan jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolella esimerkiksi Afganistanissa.

Kaikkeen Nato-toimintaan vaaditaan jäsenmaiden konsensus ja jokaisella maalla on päätöksenteossa veto-oikeus. Siksi Nato saattaa merkitä myös toimimattomuutta. ”No Action, Talk Only” onkin yleinen hokema.

Vasemmiston europarlamentaarikko Seppänen näkee rajojen ulkopuolisen toiminnan merkiksi Naton kehittymisestä hyökkäysliitoksi. Tällaisena Nato on Seppäsen mukaan puhtaasti USA:n käsikassara.

– ”Kriisinhallinta” on vain valekaapu, Seppänen kiteytti.

Tätä Penttilä ei allekirjoittanut ja muistutti veto-oikeudesta. Sen sijaan Natoon liittyminen olisi Penttilän mukaan johdonmukaista multilateralismin tiellä:

– Vaihtoehtona on, että kaikki suhmuroivat yksin, Penttilä vastasi ja tulkitsi Seppäsen kaulalleen kietaiseman Suomi-kaulaliinan maailmasta eristäytymisen viestiksi.

Nato-kysymystä käsiteltäessä viitataankin usein toimintakyvyttömäksi pidettyyn YK:iin. Seppänen korosti laillisuusperiaatetta ja YK:n mandaattia siinä missä Penttilä muistutti laittomista, mutta samalla oikeutetuista sodista.

Yksimielisyyttäkin löytyi. Molemmat pitivät Sauli Niinistön “eurooppalaisempaa” Natoa tai kenraali Hägglundin ”2 pilarin” Natoa epärealistisina visioina. Molemmat allekirjoittivat myös asevelvollisuusarmeijan tärkeyden. Entä jäsenyyden hyödyt ja haitat?

– Hyötynä voisi olla kollektiivinen turvatakuu, mutta haittana menetetään asema liittoutumattomana maana, Seppänen vastasi.

– Nyt aika ja energia menevät Nato-suhteen määrittelyyn, kun aika näin rauhan aikana voitaisiin käyttää asioiden edistämiseen. Sodanaikana emme olisi yksin, Penttilä linjasi.

– Nato-jäsenyys olisi seikkailupolitiikkaa, Seppänen muistutti.

– Jo nyt jaamme jäsenyyden haitat lähettäessämme joukkoja Naton käyttöön, mutta hyödyt puuttuvat, Penttilä päätti.

Jälkipelit jatkuivat aulassa, jatkuvat edelleen ja jatkunevat myös seuraavissa eduskuntavaaleissa 2007.