Syyskokous 2012

 

Seppo “Sedu” Koskinen esittelee uutta yritystoimintaansa

Seppo “Sedu” Koskinen esittelee uutta yritystoimintaansa

Seppo “Sedu” Koskinen esittelee uutta yritystoimintaansa

Risto Rautava ja Seppo “Sedu” Koskinen

Sedu Koskinen, Elisa Koponen ja Ari Lanamäki

Kansion Annika Kokko kertoo Kansion toiminnasta.

Seppo “Sedu” Koskinen esittelee uutta yritystoimintaansa

HeKs hallituksen puheenjohtaja

“Sukupolvien sota” 25.11.2011


Tiistaina 25.10.2011 oli Helsingin Kansallisseuran keskustelutilaisuuksien sarjassa tarjolla tiukkaa vääntöä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja maata uhkaavasta ”eläkepommista.”

Avauspuheenvuoron piti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok). Ministeri mainitsi yksittäisenä huolestuttavana ilmiönä sen, että jo 50-60-vuotiaat sairastuvat dementiaan liiallisen päihteiden käytön vuoksi. Laajemmin tarkasteltuna vanhustenhoidon tärkeimpänä tavoitteena ministeri piti vireiden elinvuosien lisäämistä. ”Raihnaisuuden” vaihe on useimpien elämän loppupuolella väistämätön, mutta se aika tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä. Tällä hetkellä monet vanhukset viettävät jopa 20 viimeistä elinvuottaan palvelukodeissa.

Vaikka diagnostiikan mukaan mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet, on masennus noussut suurimmaksi syyksi ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkeikärajan yleinen nostaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos työssäolovuosia saadaan erilaisin täsmätoimenpitein lisättyä. Eduskunnassa onkin vireillä useita lainsäädäntöhankkeita liittyen työhön paluun edistämiseen, vajaakuntoisten työllistämiseen ja omaishoidon tukeen. Kiistanalaista eläkkeiden leikattua indeksiä tullaan myös tarkastelemaan uudelleen.

Varsinaisen keskustelupaneelin aloitti toimittaja Jukka Niva kysymällä kultakin panelistilta mikä nykytilanteessa mättää eniten?

Eniten turhautunut keskustelijoista oli Osku Pajamäki (sd), joka aloitti vastauksensa ihmettelemällä ”Mitä helvettiä teen täällä kun pitäisi olla pelastamassa omaa nahkaa.” Järkevämpänä toimintana hän piti suojatyöpaikan hankkimista jostakin järjestöstä. Koteihin postissa tuleva työeläkeote on Pajamäen mielestä Suomen suurin suoramarkkinointihuijaus.

Kansanedustaja Lasse Männistö (kok) valotti huoliaan numeroiden kautta: Ihmisten elinikä on noussut viime vuosikymmeninä noin 7 kertaa nopeammin kuin eläkkeelle jäämisikä. Vuoden 2007 kasvuvauhti taloudessa ei tule jatkumaan seuraavaa 30 vuotta, millä oletuksella monet nykyiset laskelmat on tehty.

Johtaja Seija Ilmakunnas (PT) ilmoitti näkökantanaan, että sukupolvien välinen epäsolidaarisuus ei ole totta. Niku Määttänen (ETLA) harmitteli sitä, että luottamusta lakisääteisiin eläkkeisiin pidetään yllä löysillä puheilla. Lisäksi kukaan ei suostu työeläkemaksujen korottamiseen eikä toisaalta eduista tinkimiseen.

Korporatiivisuus ja tosiasioiden kieltäminen harmittivat kaikkia panelisteja. Kritiikkiä meni erityisesti SDP:n suuntaan. Männistö siteerasi Osmo Soininvaaran haastattelua Suomen Kuvalehdessä, jossa hän sanoi SDP:n kilpailevan perussuomalaisten kanssa siitä, miten tyhminä ne äänestäjiä pitävät.

Elinaikakertoimen todettiin rankaisevan 1970- ja 80-luvulla syntyneitä. Viimeisten työssäolovuosien eläkkeitä kasvattava ”superkertymä” arveltiin ehkä jopa liian kalliiksi kannustimeksi. Vuorotteluvapaa ja sen mahdollinen poistuminen taas herätti kysymyksen: onko hyvinvointivaltion perusta todella se, että ihmisille maksetaan siitä että he eivät tee työtä?

Yleisöstä vähemmistö uskoi, että tulevaisuuden eläkkeet pysyvät nyt luvatulla tasolla. Eläkekaton käyttöön otto sai kannatusta sekä panelisteilta että yleisöltä.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että työvoimapulaa ei ole tulossa. Yksimielisyys oli hämmästyttävää ottaen huomioon että he edustivat politiikan ja järjestökentän eri puolia. Ihmetystä herättikin miksi siitä puhutaan niin paljon julkisuudessa. Tärkeämmäksi huolenaiheeksi nousikin nuorison pelastaminen syrjäytymis- ja työttömyyskierteestä.

Kannattiko keskustelutilaisuus sitten järjestää? Ilman muuta, sillä vastuulliset päättäjät tunnustavat tosiasiat ja näkevät tulevaisuudessa muutakin kuin oman asemansa varmistamisen. Politiikan eräs valitettavan usein toistuva ilmiö kuuluu: ”Vasta sitten kun asialle ei voi enää tehdä mitään, siitä puhuvat kaikki.”

Maahanmuutto keskustelu 15.2.2011

HeKs:in järjestämä maahanmuuttopaneeli 15.2.: Tupa täynnä väkeä ja korkeatasoista keskustelua maahanmuutosta

Järjestämämme maahanmuuttopaneeli onnistui erinomaisesti.

Porthanian P2-sali täyttyi yleisöstä. Läsnä olevat, arvioltaan yli 200 henkilöä, pääsivät kuuntelemaan kansanedustajaehdokkaiden näkemyksiä ja keskustelemaan heidän kanssa maahanmuutosta. Keskustelu oli mielenkiintoista ja korkeatasoista. Välillä napakkaa. Ajoittain myös humoristista. Median edustajia parveili runsaslukuisina salissa. Muun muassa Helsingin Sanomat raportoi tapahtumasta seuraavana päivänä.

HeKs:in puheenjohtaja Krisse Kuisma avasi tilaisuuden toivottamalla yleisön tervetulleeksi ja esittelemällä panelistit, kansanedustajaehdokkaat Fatbardhe ”Fade” Hetemajin (kok), Sanna Vesikansan (vihr), Nasima Razmyarin (sd) sekä Jussi Halla-ahon (ps).

Kokoomuksen kansanedustaja Vantaalta, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Mäkinen johdatti aihepiiriin kuvaamalla nykyhallituksen toimenpiteitä, joilla on järkeistetty Suomen turvapaikkakäytäntöjä. Hallintovaliokunta vastaa kaikesta ulkomaalaislainsäädännöstä, joten Tapanilla on ensi käden tietoa aiheesta.

Keskustelun juontaja YLE:n toimittaja Jukka Niva johti ammattitaitoisesti ja sujuvasti keskustelua.

Yllätysvieraana yleisöstä löytyi kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka osallistui aktiivisesti yleisökeskusteluun ja korjasi muun muassa yleisön puolelta esitettyjä virheellisiä näkemyksiä.

Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille ja tapahtumisen onnistumisen edestä töitä tehneille!

Postskriptum: Miten kansanedustajaehdokkaat näkevät maahanmuuton?

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Fatbardhe ”Fade” Hetemaj korosti, että jokainen on tervetullut Suomeen tekemään töitä suomalaisilla työehdoilla. Maahanmuuttajia koskevat samat säännöt jaehdot kuin suomalaisiakin. Suomen tulisi jatkaa YK:n osoittamien kiintiöpakolaisten vastaanottamista nykyisellä, noin 750 hengen vuositasolla. Tällä hallituskaudella on tehty paljon parannuskeinoja, joilla esimerkiksi EU:n alueelta tuleva aiheeton hakijavirta käytännössä tyrehdyttiin. Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen on tärkeää. Kieltä pitää hallita. Hyvät palvelut ja tukitoimet heti kotoutumisen alkuvaiheessa mahdollistavat nopeamman pääsyn kiinni yhteiskuntaamme. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös maahanmuuttajanaisiin, ja siihen, että nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten suomalaisten tai maahanmuuttajien puolisoina maahan saapuneet. Maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta kotoutumista edistävien tietojen ja taitojen hankkimisessa ei voi Faden mielestä liiaksi korostaa.

Sanna Vesikansa (vihr) toi keskustelussa esille, että Suomi tarvitsee työvoimaa tulevina vuosikymmeninä. Vesikansa esitti, että työperäisen maahanmuuton lupabyrokratiaa pitää yksinkertaistaa ja valvontaa lisätä. On tärkeää, että kaikki, myös humanitaarisin perustein Suomeen tulleet, voivat kotoutua ja tehdä työtä täällä kuten muutkin, Vesikansa painotti. Suomen tai ruotsin kielen opetusta on suunniteltava paremmin erilaisille maahanmuuttajaryhmille.

Halla-ahon (ps) mielestä päävastuuta kotoutumisesta on siirrettävä yhteiskunnalta tulijalle itselleen. Vain tällainen ajattelu on historiassa tuottanut hänen mielestä hyviä tuloksia. Perheenyhdistämismenettelyä käytetään häikäilemättä hyväksi, ja se on pantava toistaiseksi jäihin. Halla-aho korosti myös, että säntöjen rikkominen, esim. toistuva rikollisuus, tukien huijaaminen tai väärien tietojen antaminen on sanktioitava kunnolla. Karkotusuhan on oltava todellinen eikä teoreettinen. Kansalaisuuden on oltava tunnustus jo tapahtuneesta kotoutumisesta, ei porkkana, jolla houkutellaan kotoutumaan.